Primitive arts

Viimeinen kesäviikonloppu mökillä. Mökillä itsestä löytyy se primitiivinen minä, joka ei katso peiliin, ei välitä vaatetuksestaan, ei aja säärikarvojaan tai nypi kulmiaan. Tuo primitiivinen minä ahertaa hiki päässä eloonjäännin kannalta kriittisiä tehtäviä: kerää metsästä ravintoa perheelleen talven varalle tai kärrää polttopuita puuvajaan, jotta seuraavinakin talvina riittäisi lämpöä tupaan. Tuo primitiivinen minä hankkii ensin kunnon hien päälle, ennen kuin pulahtaa järveen - hoitaa työt kuntoon ennen kuin on huilailun aika.

Last summer weekend at our summer cottage. A few days of hard work and enjoying the sun. There, you lose your more sivilized self and inner you surfaces - the one who also produces more primitive arts:

Tuo primitiivinen minä saa aikaan myös hyvin alkukantaista taidetta, joka ei itsekritiikkiä tunne.

Katkennut airo muistuttaa isästä, sydämen kohdalta katkenneesta miehestä. Ehjä airo on äidin airo. The broken oar reminds me of my dad, who died several years ago after series of strokes.

Mies hioi ja tytär maalasi vanhat ja ruosteiset kottikärryt uuteen uskoon. Vauhtiraidat, tehostepilkut ja klassiset renkaat - näillä kottareilla ei voi ajaa kuin lujaa! You can only ride fast with the customized wheelbarrow!

Tarjottimen tuunasin vanhasta, jo haljenneesta, kukallisesta muovitarjottimesta uuteen uskoon. Pintaan puoli pullollista Erikeeperiä ja paksua puuvillakangasta, päälle vielä vedellä lantrattua Erikeeperiä, ja tarjotin uudistui mukavasti. Katsotaan, kauanko Erikeeper jaksaa roikkua muovipinnassa kiinni. Once, this was a broken plastic tray and now, after half a bottle of glue and cotton fabric it is totally new and fixed!

Minua ilahduttivat tänään:

• kuivia polttopuita täynnä oleva puuvaja
• tyttären innostus paksua perhosentoukkaa kohtaan