- Sellainen, joka ei ole liian tumpelo eikä liian taitava, mutta joka kuitenkin osaa opettaa tarvittaessa sinulle jotain ja jolle joskus voi itsekin heittää jokun vinkin.
- Sellainen, joka ohjaa sinut oikealle riville, jos eksyt kaaviossa. (Päivölässä!)
- Sellainen, jolla on enemmän lankaa kuin sinulla, jolloin oma lankavarastosi näyttää yllättäen ihan sopivalta.
- Sellainen, joka osaa kyseenalaistaa sen, mahtuuko kulloinkin työn alla oleva neule sinulle vai ei vai tarvitaanko uudet mitat.
- Sellainen, joka innostaa sinut yli neulebläähin ja hillitsee sinua pahimman lankahimon hetkellä.
- Sellainen, jolla on neule aina mukana, niin että aina voidaan istahtaa vetäisemään muutamat kerrokset.
- Sellainen, joka osaa opastaa sinut uusien ohjeiden äärelle ja ihanimpien lankojen pariin.
- Sellainen, joka ei ole omista projekteistaan turhan leuhka vaan joka mokaakin joskus.
torstai 16. syyskuuta 2010
Good knitting friends
Millainen on hyvä neulontaystävä ja neulova ystävä?
perjantai 10. syyskuuta 2010
Knitting in Berlin
I took a trip to Berlin lighter than usually: no camera, no books, no knitting, no gps, no caches. Just the wallet, laptop and me. And I loved the city! Without camera and needles you really have time to look and watch, feel and hear, smell and taste. Have time just to be.
But, this does not mean that I did not visit any yarn shops. Because I did! Beforehand, I hade checked from Ravelry that LaLaine would be a nice shop to visit. And voilá, there it was in a walking distance from my hotel. And what a wonderful shop I found! Shelfs full of beautiful yarns that I've never seen or tried, friendly staff, nice ladies as customers. Like a little haven in a rainy Berlin morning!
Since I travelled light, I had only limited luggage space. I choosed only two different yarns from Lang Yarns from Switzerland:
Jawoll is a sock yarn with 5 g reinforcing yarn inserted into the centre of the main ball. The reinforcing yarn is intended to reinforce the heels and toes of socks in a finished sock.
Baby Alpaca will become a gift scarf. This is a very soft yarn with a nice shade of grey.
I meant to visit other yarn shops after this, but then something else came and filled my luggage. Kaikki ne kommentoikoot, jotka jotekin kokevat olleensa vaikuttamassa tähän värivalintaan:
Things that have enlightened my life:
But, this does not mean that I did not visit any yarn shops. Because I did! Beforehand, I hade checked from Ravelry that LaLaine would be a nice shop to visit. And voilá, there it was in a walking distance from my hotel. And what a wonderful shop I found! Shelfs full of beautiful yarns that I've never seen or tried, friendly staff, nice ladies as customers. Like a little haven in a rainy Berlin morning!
Since I travelled light, I had only limited luggage space. I choosed only two different yarns from Lang Yarns from Switzerland:
Jawoll is a sock yarn with 5 g reinforcing yarn inserted into the centre of the main ball. The reinforcing yarn is intended to reinforce the heels and toes of socks in a finished sock.
Baby Alpaca will become a gift scarf. This is a very soft yarn with a nice shade of grey.
I meant to visit other yarn shops after this, but then something else came and filled my luggage. Kaikki ne kommentoikoot, jotka jotekin kokevat olleensa vaikuttamassa tähän värivalintaan:
Things that have enlightened my life:
- Berlin: its history and the way it is today!
- All those lovely and inspiring people I met there
- My dear family who knows how to take care while the mother is fussing around the globe
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Poetry
…entä jos paljastan teille
että kutojanaisella on juopon sielu,
hän ei juo, hän kutoo.
Itselleenkö - ei - tai kenties sittenkin
vain itselleen, sille imaginaariselle,
joka tahtoisi kääriä villaan
kaikkien maiden repalesielut,
juuri kuin Pussisen akka hän uskoo:
enemmän on lankaa kuin kylmää.
Kun masennus yllättää,
jalat vievät lankakauppaan,
jos raha ei riitä,
hän vain hypistelee ja nuuhkii
(ties vaikka söisi salaa).
- Helena Anhava -
torstai 2. syyskuuta 2010
sunnuntai 22. elokuuta 2010
Mittens 5-1
Knit Nationista ja erityisesti Nancy Bushin kurssilta sain innostuksen kirjoneuleita kohtaan. Juuri Nancyn ansiosta osasin myös ostaa yhden kerän valkoista ja yhden kerän värjäämätöntä ruskeaa villalankaa, joista sopivasti voisi syntyä lapaspari. Eikä ohjeenkaan suhteen tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan, kun keväällä olin ostanut Anna Zilboorgin kirjan Magnificent Mittens & Socks. Anna muuten puolestaan on muuten Merike Saarniitin kaveri, joten pienessä piirissä pyöritään taas!
Malli: 5-1 (osa neuleiden viehätystä on niiden oivaltava nimeäminen, tässä kirjassa kaikilla ohjeilla on vain tylsä numerokoodi)
Lähde: Anna Zilboorg, Magnificent Mittens & Socks, 2nd ed. 2009
Tarvikkeet: Rowan Purelife British Sheep Breeds DK, luonnonvalkoinen ja -ruskea, puikot 3,25
Kommentit: Kaikki kirjan lapaset neulotaan sormista ranteeseen päin, ja peukalo liitetään kämmeneen heti neulonnan aikana. Lisäksi suuressa osassa ohjeita on "näkymätön peukalo", joka neulotaan kuvioneuleena siten, että kuvio jatkuu saumattomana myös peukalossa. Siten peukalo näyttää ikään kuin hukkuvan kämmentä vasten. Sormista aloitus oli helppo oppia ja näppärä tapa neuloa kämmen. Tälläinen pitkäsormi saa tällä tekniikalla varmasti sopivan lapasten yläosan. Samoin peukalotekniikka oli muuten oiva, mutta tässä mallissa ei ollut peukalokiilaa, eikä lapasen mallikuvio sitä kovin hyvin kestäisikään. Tällainen lapiokoura tarvitsisi ehdottomasti enemmän tilaa kämmenen alaosaan, kuten käy hyvin ilmi alla olevasta kuvasta: kuvion keskiviiva tekee rajun mutkan peukalon alapuolella, johon siis tarvittaisiin enemmän tilaa.
Malli: 5-1 (osa neuleiden viehätystä on niiden oivaltava nimeäminen, tässä kirjassa kaikilla ohjeilla on vain tylsä numerokoodi)
Lähde: Anna Zilboorg, Magnificent Mittens & Socks, 2nd ed. 2009
Tarvikkeet: Rowan Purelife British Sheep Breeds DK, luonnonvalkoinen ja -ruskea, puikot 3,25
Kommentit: Kaikki kirjan lapaset neulotaan sormista ranteeseen päin, ja peukalo liitetään kämmeneen heti neulonnan aikana. Lisäksi suuressa osassa ohjeita on "näkymätön peukalo", joka neulotaan kuvioneuleena siten, että kuvio jatkuu saumattomana myös peukalossa. Siten peukalo näyttää ikään kuin hukkuvan kämmentä vasten. Sormista aloitus oli helppo oppia ja näppärä tapa neuloa kämmen. Tälläinen pitkäsormi saa tällä tekniikalla varmasti sopivan lapasten yläosan. Samoin peukalotekniikka oli muuten oiva, mutta tässä mallissa ei ollut peukalokiilaa, eikä lapasen mallikuvio sitä kovin hyvin kestäisikään. Tällainen lapiokoura tarvitsisi ehdottomasti enemmän tilaa kämmenen alaosaan, kuten käy hyvin ilmi alla olevasta kuvasta: kuvion keskiviiva tekee rajun mutkan peukalon alapuolella, johon siis tarvittaisiin enemmän tilaa.
Things that have enlightened my day:
- Relaxing weekend on the summer cottage
- Late night sauna and swimming
- Forthcoming Fall and cooler days
tiistai 3. elokuuta 2010
Knitting in London, part II
Knit Nationin kolmantena päivänä minulla oli koko päivän mittainen CookieA:n kurssi "Top Down Sock Design". CookieA on 'sockaholic', sukkien kuningatar ja visionäärinen sukkasuunnittelija!
Kurssilla käytiin läpi kuvioneuleisen sukan suunnittelun perusteita, kuvioneuleen valintaan liittyviä juttuja, kuvion sovittamista sukan eri osiin ja kuvion mukauttamista eri kokoisiin sukkiin. Periaatteessa kurssin sisältö oli siis sama kuin CookieA:n kirjassa Sock Innovation, mutta kuten muillakin kursseilla, luokassa asiat oppii paljon syvällisemmin ja vivahteikkaammin kuin itse kirjasta lukemalla. Omana ajatuksenani oli hyödyntää edellisten päivien mallineuleita sukan suunnittelussa, mutta tämä idea ei toiminut alkuunkaan. Ehdin kyllä neuloa mallitilkun alkuakin, mutta en ollut siihen lainkaan tyytyväinen. Siten tämän kurssin konkreettisin anti oli vähäisempi kuin muiden, mutta ideoinnin ja luovuuden tasolla tämä kurssi kuitenkin antoi varmasti eniten ja oli vaikeampi kuin edelliset. Ja enkä voi olla ihailematta sitä taitoa jolla CookieA sukkansa rakentaa ja näkee ideoiden toimivuuden jo suunnitteluvaiheessa. Tästä kurssista jäi ensinnäkin palo neuloa lisää sukkia ja ehkä jonain päivänä suunnitella oma sukkamalli.
Lauantai-illan ja koko Knit Nation -tapahtuman kruunasi vielä Ravelry-bileet, missä koko porukka kokoontui ensimmäistä kertaa samaan tilaan. Paikalla oli noin parisataa neulojaa ja viihdykkeeksi tarvittiin ainoastaan tuolia ja pöytiä ja tilaa neuloa. Baari oli auki, mutta drinkit piti ostaa itse. Kaikille jaettiin lisäksi sekä Knit Nationin että Ravelryn omat projektipussukat ja vino pino mainoskrääsää. Istuskelin samassa pöydässä tanskalaisten Eveen ja Christinan ja Meriken kanssa ja turistiin siinä tovi skandinaavien juttuja, mutta sitten alkoi jo ilta painaa ja hotellissa hengailevan perheen seura houkutella, joten jätin bileet aika aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin olisi vielä ollut lankalottoa ja ties mitä kaikkea kivaa olivatkaan keksineet.
Jos vertaan Knit Nationia niihin kahteen kotimaiseen Neuleretriittiin, joihin olen osallistunut, niin tapahtumien ilmapiiri ja henki on hyvin samanlainen. Vaikka Knit Nationissa näki hurjasti enemmän eri neulontatekniikoita ja -tyylejä, neulojat itsessään ovat kuitenkin kaikkialla samanlaisia! Knit Nationissa ihmiset eivät tulleet paikalle kaveriporukoissa, joten eri pöytäkuntiin oli tosi helppo mennä sisään ja ihmisiin tutustui nopeasti. Molemmissa opetus ja kurssit olivat hyvin samanlaisia, samoin ohjeisohjelma, arpajaiset, lankamyynti jne. Joten ei Neuleretriitti mitenkään Knit Nationille häviä muussa kuin koossa ja kansainvälisyydessä. Varmasti vastaava iso, englanninkielinen ja kansainvälisesti mainostettu tapahtuma keräisi neulojia laajasti myös muista maista, jos sellaisen joku täällä innostuisi järjestämään!
Knit Nationin jälkeen kävin vielä lankaostoksilla John Lewis -tavaratalossa, ja metsästin lähinnä Rowania, joka ei Knit Nationissa ollut läsnä. John Lewisin lankaosastoa oli paljon hehkutettu brittiblogeissa, mutta ei se nyt ollut kooltaan Tampereen Anttilan osastoa kummempi. Esillä oli pääasiassa Rowania, Noroa ja Debbie Blissiä. Hintataso täällä oli ehkä Knit Nationin varsin kovaa hintatasoa hieman alempi, kotimaista tasoa. Paikallisille neulojille Rowan tuntui olevan lähes kirosana (jonkun samanlaisen ilmiön olen ollut havaitsevani myös Suomessa...), ja suurin osa Rowanin langoista onkin Romaniasta. Kovasti tuntuu olevan trendinä suosia pienempiä, valtavirrasta poikkeavia kehräämöjä. En silti voinut olla kahdehtimatta sitä, että heikäläisillä on Noroa tarjolla ihan joka päivä ihan tavallisessa tavaratalossa. Ihan turhasta valittavat.
Things that enlightened me in London:
Kurssilla käytiin läpi kuvioneuleisen sukan suunnittelun perusteita, kuvioneuleen valintaan liittyviä juttuja, kuvion sovittamista sukan eri osiin ja kuvion mukauttamista eri kokoisiin sukkiin. Periaatteessa kurssin sisältö oli siis sama kuin CookieA:n kirjassa Sock Innovation, mutta kuten muillakin kursseilla, luokassa asiat oppii paljon syvällisemmin ja vivahteikkaammin kuin itse kirjasta lukemalla. Omana ajatuksenani oli hyödyntää edellisten päivien mallineuleita sukan suunnittelussa, mutta tämä idea ei toiminut alkuunkaan. Ehdin kyllä neuloa mallitilkun alkuakin, mutta en ollut siihen lainkaan tyytyväinen. Siten tämän kurssin konkreettisin anti oli vähäisempi kuin muiden, mutta ideoinnin ja luovuuden tasolla tämä kurssi kuitenkin antoi varmasti eniten ja oli vaikeampi kuin edelliset. Ja enkä voi olla ihailematta sitä taitoa jolla CookieA sukkansa rakentaa ja näkee ideoiden toimivuuden jo suunnitteluvaiheessa. Tästä kurssista jäi ensinnäkin palo neuloa lisää sukkia ja ehkä jonain päivänä suunnitella oma sukkamalli.
Lauantai-illan ja koko Knit Nation -tapahtuman kruunasi vielä Ravelry-bileet, missä koko porukka kokoontui ensimmäistä kertaa samaan tilaan. Paikalla oli noin parisataa neulojaa ja viihdykkeeksi tarvittiin ainoastaan tuolia ja pöytiä ja tilaa neuloa. Baari oli auki, mutta drinkit piti ostaa itse. Kaikille jaettiin lisäksi sekä Knit Nationin että Ravelryn omat projektipussukat ja vino pino mainoskrääsää. Istuskelin samassa pöydässä tanskalaisten Eveen ja Christinan ja Meriken kanssa ja turistiin siinä tovi skandinaavien juttuja, mutta sitten alkoi jo ilta painaa ja hotellissa hengailevan perheen seura houkutella, joten jätin bileet aika aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin olisi vielä ollut lankalottoa ja ties mitä kaikkea kivaa olivatkaan keksineet.
Jos vertaan Knit Nationia niihin kahteen kotimaiseen Neuleretriittiin, joihin olen osallistunut, niin tapahtumien ilmapiiri ja henki on hyvin samanlainen. Vaikka Knit Nationissa näki hurjasti enemmän eri neulontatekniikoita ja -tyylejä, neulojat itsessään ovat kuitenkin kaikkialla samanlaisia! Knit Nationissa ihmiset eivät tulleet paikalle kaveriporukoissa, joten eri pöytäkuntiin oli tosi helppo mennä sisään ja ihmisiin tutustui nopeasti. Molemmissa opetus ja kurssit olivat hyvin samanlaisia, samoin ohjeisohjelma, arpajaiset, lankamyynti jne. Joten ei Neuleretriitti mitenkään Knit Nationille häviä muussa kuin koossa ja kansainvälisyydessä. Varmasti vastaava iso, englanninkielinen ja kansainvälisesti mainostettu tapahtuma keräisi neulojia laajasti myös muista maista, jos sellaisen joku täällä innostuisi järjestämään!
Knit Nationin jälkeen kävin vielä lankaostoksilla John Lewis -tavaratalossa, ja metsästin lähinnä Rowania, joka ei Knit Nationissa ollut läsnä. John Lewisin lankaosastoa oli paljon hehkutettu brittiblogeissa, mutta ei se nyt ollut kooltaan Tampereen Anttilan osastoa kummempi. Esillä oli pääasiassa Rowania, Noroa ja Debbie Blissiä. Hintataso täällä oli ehkä Knit Nationin varsin kovaa hintatasoa hieman alempi, kotimaista tasoa. Paikallisille neulojille Rowan tuntui olevan lähes kirosana (jonkun samanlaisen ilmiön olen ollut havaitsevani myös Suomessa...), ja suurin osa Rowanin langoista onkin Romaniasta. Kovasti tuntuu olevan trendinä suosia pienempiä, valtavirrasta poikkeavia kehräämöjä. En silti voinut olla kahdehtimatta sitä, että heikäläisillä on Noroa tarjolla ihan joka päivä ihan tavallisessa tavaratalossa. Ihan turhasta valittavat.
Things that enlightened me in London:
- Those wonderful red doubledeckers!
- Beautiful parks
- London Eye
- Colourful, multicultural and relaxed atmosphere
- Five found geocaches and one Travel Bug!
- Luxury of bath on every night
- Croissants at breakfast
- Starbucks!
- My Old Dutch Pancakes
perjantai 30. heinäkuuta 2010
Knitting in London, part I
Heti kun näin ensimmäisen ilmoituksen Knit Nationista, tiesin että haluan sinne! Ja tällä viikolla tuo puoli vuotta sitten tehty päätös on tuonut minut Lontooseen. Ja jo ensimmäisen päivän aikana tiesin, että matka oli kannattanut tehdä - niin nopeasti syntyi uusia tuttavuuksia ja huomasin oppivani uusia taitoja. Oli taas kerran ihmeellistä huomata, miten neulojat ovat samanlaisia kaikkialla ja miten nopeasti neuloja pääsee samalla aaltopituudelle toisen neulojan kanssa!
Knit Nation on alkujaan muutaman innostuneen neulojan ja neulesuunnittelijan, Socktopusin ja Cookie A:n päähänpistos, jota he itsekään eivät ikinä olisi uskoneet toteuttavansa. Järjestelyt toimivat ilmoittautumisista asti sujuvasti ja jotenkin matalalla profiililla: kaikki vaan toimi ilman sen suurempaa kohua. Tapahtuma keräsi paikalle useita satoja neulojia ympäri maailmaa, vaikka osallistujien tarkkaa määrää on useiden päällekkäisten kurssien ja osallistujalistan puutteen vuoksi mahdotonta sanoa. Itse kuitenkin tapasin neulojia ainakin Etelä-Afrikasta, Ranskasta, USA:sta, Irlannista, Saksasta ja tietysti Britanniasta, Walesista ja Skotlannista, mutta muita suomalaisia en kuitenkaan tavannut. Isoista neulontaguruista paikalla olivat edellämainittujen lisäksi myös mm. Ysolda Teague.
Ensimmäisenä päivänä osallistuin Nancy Bushin kurssille "Baltic braids and bobbles", jossa käytiin läpi virolaisia neuletekniikoita, ja siis lähinnä erilaisia raidoitus- ja nyppytekniikoita. Vaikka minua jossain määrin ärsyttikin opetella virolaisia neuletekniikoita ne omineen amerikkalaisen opastuksella, opin silti nopeasti uusia luontitekniikoita, neuleen raidoittamista yhdellä, kahdella ja jopa kolmella värillä, mutta kuitenkin yksinkertaisesti! Kurssilla neulottiin ohjeiden mukaan mallitilkku, johon oli mahdutettu mahdollisimman paljon eri tekniikoita.
Toisen päivän kurssiksi olin valinnut Merike Saarniitin vetämän "Enhanced Stitch Elongment", jossa käytiin läpi venytettyjä silmukoita eri tavoin hyödyntäviä tekniikoita. Vaikka tämä kurssi oli lyhyempi, ja aluksi tuntui että olisin samat tekniikat voinut opetella kirjasta, en kuitenkaan usko että olisin oppinut esimerkiksi Trellis patternin ilman Meriken opastusta. Lisäksi oli hauska vaihtaa muutama sana suomea Meriken kanssa!
Toisen päivän kruunasi vielä herkullinen lankatori, jossa tarjolla oli Wollmeisen lisäksi paljon pienien brittiläisten kehräämöjen villaa ja käsinvärjättyjä herkkuja. Jostain syystä kaikki suunnistivat ensiksi kuitenkin Wollmeisen osastolle, josta itsellenikin tarttui mukaan pari vyyhtiä. Voi niitä värejä! Sen lisäksi pyrin poimimaan muilta osastoilta mukaan sellaisia pienten kehräämöiden lankoja, joihin en ole ennen törmännyt ja joita olisi vaikea hankkia Suomesta käsin.
Jo ennen Knit Nationia olin käynyt vilkkaan verkkokeskustelun innoittamana paljon kohutussa lontoolaisessa lankakaupassa I Knit. Ehkä ennakkokohusta johtuen kauppa oli pienoinen pettymys: ahdas, palvelultaan varsin töykeä, ja vaikka lankavalikoimassa olikin paljon minulle outoja brittiherkkuja, ei valikoima kuitenkaan ollut mitenkään ylellinen. Tamperelainen Lankaidea pesee tämänkin kaupan mennen tullen! Ostin matkamuistoksi pari kerää skotlantilaista kashmiria.
Knit Nation on alkujaan muutaman innostuneen neulojan ja neulesuunnittelijan, Socktopusin ja Cookie A:n päähänpistos, jota he itsekään eivät ikinä olisi uskoneet toteuttavansa. Järjestelyt toimivat ilmoittautumisista asti sujuvasti ja jotenkin matalalla profiililla: kaikki vaan toimi ilman sen suurempaa kohua. Tapahtuma keräsi paikalle useita satoja neulojia ympäri maailmaa, vaikka osallistujien tarkkaa määrää on useiden päällekkäisten kurssien ja osallistujalistan puutteen vuoksi mahdotonta sanoa. Itse kuitenkin tapasin neulojia ainakin Etelä-Afrikasta, Ranskasta, USA:sta, Irlannista, Saksasta ja tietysti Britanniasta, Walesista ja Skotlannista, mutta muita suomalaisia en kuitenkaan tavannut. Isoista neulontaguruista paikalla olivat edellämainittujen lisäksi myös mm. Ysolda Teague.
Ensimmäisenä päivänä osallistuin Nancy Bushin kurssille "Baltic braids and bobbles", jossa käytiin läpi virolaisia neuletekniikoita, ja siis lähinnä erilaisia raidoitus- ja nyppytekniikoita. Vaikka minua jossain määrin ärsyttikin opetella virolaisia neuletekniikoita ne omineen amerikkalaisen opastuksella, opin silti nopeasti uusia luontitekniikoita, neuleen raidoittamista yhdellä, kahdella ja jopa kolmella värillä, mutta kuitenkin yksinkertaisesti! Kurssilla neulottiin ohjeiden mukaan mallitilkku, johon oli mahdutettu mahdollisimman paljon eri tekniikoita.
Toisen päivän kurssiksi olin valinnut Merike Saarniitin vetämän "Enhanced Stitch Elongment", jossa käytiin läpi venytettyjä silmukoita eri tavoin hyödyntäviä tekniikoita. Vaikka tämä kurssi oli lyhyempi, ja aluksi tuntui että olisin samat tekniikat voinut opetella kirjasta, en kuitenkaan usko että olisin oppinut esimerkiksi Trellis patternin ilman Meriken opastusta. Lisäksi oli hauska vaihtaa muutama sana suomea Meriken kanssa!
Toisen päivän kruunasi vielä herkullinen lankatori, jossa tarjolla oli Wollmeisen lisäksi paljon pienien brittiläisten kehräämöjen villaa ja käsinvärjättyjä herkkuja. Jostain syystä kaikki suunnistivat ensiksi kuitenkin Wollmeisen osastolle, josta itsellenikin tarttui mukaan pari vyyhtiä. Voi niitä värejä! Sen lisäksi pyrin poimimaan muilta osastoilta mukaan sellaisia pienten kehräämöiden lankoja, joihin en ole ennen törmännyt ja joita olisi vaikea hankkia Suomesta käsin.
Jo ennen Knit Nationia olin käynyt vilkkaan verkkokeskustelun innoittamana paljon kohutussa lontoolaisessa lankakaupassa I Knit. Ehkä ennakkokohusta johtuen kauppa oli pienoinen pettymys: ahdas, palvelultaan varsin töykeä, ja vaikka lankavalikoimassa olikin paljon minulle outoja brittiherkkuja, ei valikoima kuitenkaan ollut mitenkään ylellinen. Tamperelainen Lankaidea pesee tämänkin kaupan mennen tullen! Ostin matkamuistoksi pari kerää skotlantilaista kashmiria.
Things that have enlightened my day:
All the wonderful knitters and organisers of Knit Nation
Sights, shops and people of London- My dear family who took this trip with me!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

