Knit Nationin kolmantena päivänä minulla oli koko päivän mittainen
CookieA:n kurssi "Top Down Sock Design". CookieA on 'sockaholic', sukkien kuningatar ja visionäärinen sukkasuunnittelija!
Kurssilla käytiin läpi kuvioneuleisen sukan suunnittelun perusteita, kuvioneuleen valintaan liittyviä juttuja, kuvion sovittamista sukan eri osiin ja kuvion mukauttamista eri kokoisiin sukkiin. Periaatteessa kurssin sisältö oli siis sama kuin CookieA:n kirjassa Sock Innovation, mutta kuten muillakin kursseilla, luokassa asiat oppii paljon syvällisemmin ja vivahteikkaammin kuin itse kirjasta lukemalla. Omana ajatuksenani oli hyödyntää edellisten päivien mallineuleita sukan suunnittelussa, mutta tämä idea ei toiminut alkuunkaan. Ehdin kyllä neuloa mallitilkun alkuakin, mutta en ollut siihen lainkaan tyytyväinen. Siten tämän kurssin konkreettisin anti oli vähäisempi kuin muiden, mutta ideoinnin ja luovuuden tasolla tämä kurssi kuitenkin antoi varmasti eniten ja oli vaikeampi kuin edelliset. Ja enkä voi olla ihailematta sitä taitoa jolla CookieA sukkansa rakentaa ja näkee ideoiden toimivuuden jo suunnitteluvaiheessa. Tästä kurssista jäi ensinnäkin palo neuloa lisää sukkia ja ehkä jonain päivänä suunnitella oma sukkamalli.
Lauantai-illan ja koko Knit Nation -tapahtuman kruunasi vielä Ravelry-bileet, missä koko porukka kokoontui ensimmäistä kertaa samaan tilaan. Paikalla oli noin parisataa neulojaa ja viihdykkeeksi tarvittiin ainoastaan tuolia ja pöytiä ja tilaa neuloa. Baari oli auki, mutta drinkit piti ostaa itse. Kaikille jaettiin lisäksi sekä Knit Nationin että Ravelryn omat projektipussukat ja vino pino mainoskrääsää. Istuskelin samassa pöydässä tanskalaisten Eveen ja Christinan ja Meriken kanssa ja turistiin siinä tovi skandinaavien juttuja, mutta sitten alkoi jo ilta painaa ja hotellissa hengailevan perheen seura houkutella, joten jätin bileet aika aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin olisi vielä ollut lankalottoa ja ties mitä kaikkea kivaa olivatkaan keksineet.
Jos vertaan Knit Nationia niihin kahteen kotimaiseen Neuleretriittiin, joihin olen osallistunut, niin tapahtumien ilmapiiri ja henki on hyvin samanlainen. Vaikka Knit Nationissa näki hurjasti enemmän eri neulontatekniikoita ja -tyylejä, neulojat itsessään ovat kuitenkin kaikkialla samanlaisia! Knit Nationissa ihmiset eivät tulleet paikalle kaveriporukoissa, joten eri pöytäkuntiin oli tosi helppo mennä sisään ja ihmisiin tutustui nopeasti. Molemmissa opetus ja kurssit olivat hyvin samanlaisia, samoin ohjeisohjelma, arpajaiset, lankamyynti jne. Joten ei Neuleretriitti mitenkään Knit Nationille häviä muussa kuin koossa ja kansainvälisyydessä. Varmasti vastaava iso, englanninkielinen ja kansainvälisesti mainostettu tapahtuma keräisi neulojia laajasti myös muista maista, jos sellaisen joku täällä innostuisi järjestämään!
Knit Nationin jälkeen kävin vielä lankaostoksilla John Lewis -tavaratalossa, ja metsästin lähinnä Rowania, joka ei Knit Nationissa ollut läsnä. John Lewisin lankaosastoa oli paljon hehkutettu brittiblogeissa, mutta ei se nyt ollut kooltaan Tampereen Anttilan osastoa kummempi. Esillä oli pääasiassa Rowania, Noroa ja Debbie Blissiä. Hintataso täällä oli ehkä Knit Nationin varsin kovaa hintatasoa hieman alempi, kotimaista tasoa. Paikallisille neulojille Rowan tuntui olevan lähes kirosana (jonkun samanlaisen ilmiön olen ollut havaitsevani myös Suomessa...), ja suurin osa Rowanin langoista onkin Romaniasta. Kovasti tuntuu olevan trendinä suosia pienempiä, valtavirrasta poikkeavia kehräämöjä. En silti voinut olla kahdehtimatta sitä, että heikäläisillä on Noroa tarjolla ihan joka päivä ihan tavallisessa tavaratalossa. Ihan turhasta valittavat.
Things that enlightened me in London:
- Those wonderful red doubledeckers!
- Beautiful parks
- London Eye
- Colourful, multicultural and relaxed atmosphere
- Five found geocaches and one Travel Bug!
- Luxury of bath on every night
- Croissants at breakfast
- Starbucks!
- My Old Dutch Pancakes
